Pohjoissavolainen ympäristöviranomainen tiettävästi harkitsee esittävänsä, että Talvivaaran kaivos suljettaisiin jo pian. Asiasta kertoo Suomen luonto -lehti nettisivustonsa blogissa.

”Suomen Luonnon tietojen mukaan neljän Ylä-Savon kunnan yhteinen ympäristöviranomainen harkitsee esittävänsä ensi viikolla virallisesti Ely-keskukselle ja lupaviranomaiselle, että Talvivaaran kaivos suljettaisiin, kunnes kaivoksen sulfaattipäästöt on saatu turvalliselle tasolle”, Suomen luonto toteaa juuri julkaistussa blogitekstissä.

Linkki blogiin on tässä.

Suomen luonnon mukaan yksikään viranomainen ei ole esittänyt aiemmin näin kovia toimia.

Mainokset

Juoksin kolme vuotta sitten töistä Helsinki-Lappeenranta-junaan. Sain paikan ravintolavaunusta ja punaviinin. Vastapäätä istui Seija-rouva, ellei leski. Karismaattinen leidi.

Ilmeni, että meillä on tuttava. Vanhemmalla ystävälläni H:lla ja Seijalla oli ollut lämmin ystävyys joskus yli 30 vuotta sitten. Kuulin paljon.

Vein Seijan käyntikortin H:lle. Aina sanavalmis herra hämmentyi. Otti kortin ja vajosi hienoiseksi hetkeksi muistoihin. Ehdin havaita sen, vaikka hyvin nopeasti kasvoille nousi tuttu rempseä hymy. Hän kiitti.

Pari viikkoa myöhemmin ystäväni nykäisi minua hihasta. Halusi kertoa.

Oli ollut tapaaminen. Illallinen kai.

Miten meni? Vastaus oli hymy.

Juuri äsken, kauan myöhemmin Thaimaan-Malesian yöjunassa puhelimeni piippasi. Olin ostanut sellaisen, jossa toimii yht’aikaa kaksi puhelinnumeroa. Luulin, että Pate Thaimaasta viestittelee. Ei, Suomen numeroon oli tullut. Se oli H.

Seija on kuollut. Syöpä.

”Olen murheellinen”, ystäväni kirjoitti toiselta puolelta maailmaa.

Olin lähes nukahtanut. Kaivoin makuulaverin viereen jemmaamani viskipullon esiin ja otin hörpyn. Kirjoitin ystävälleni, että se on Seijan muistolle.

Hän vastasi.

”Tällaista on elämä – ja kuolema. Hyvää matkaa. H.”

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) kiistää väitteet, joiden mukaan hän olisi jättänyt työtietokoneensa Bandidos-moottoripyöräjengin kerhotiloihin.

”Nyt syytetään läppäriänikin vierailusta kerhotiloissa, vaikka on visusti ollut työhuoneessani koko ajan”, Hakkarainen kirjoittaa Facebook-sivullaan.

”Se on koko kauden aikana kerran käynyt kesällä Viitasaarella. En kanna sitä mukanani. Läppärini on syytön.”

Hakkarainen oli toissa viikolla vauhdikkaan illanvieton jälkeen kerhotiloissa jatkoilla. Paikalla ollut nainen väittää Hakkaraisen yrittäneen ostaa häneltä seksiä.

Hakkarainen ei täsmennä, missä väitteet unohdetusta tietokoneesta on esitetty, mutta viittaa toimittajiin. Google-haku ei tuonut osumia aiheeseen sopivilla hakusanoilla.

Seiska-lehti uutisoi tällä viikolla, että Hakkaraisen työsalkku olisi jäänyt muutamaksi tunniksi kerhotiloille, kun Hakkarainen oli poistettu paikalta.

The Japanese got interested in the Maid of Finland – and modernized her in Japanese style! The results are awesome.

Maid of Finland is one of the best-known symbols of Finland. She’s a a woman whose curves are like the borders of Finland.

Typically the maid seems very Finnish, in a traditional way. Very blond curles and deep blue eyes. Dressed in very traditional Finnish clothes.

The embassy of Finland in Tokyo twitted about the Maid of Finland a couple of weeks ago, in Japanese. Many local people saw the twit and started to plan different versions of her.

Soon the embassy noticed it and arranged a competition. They got 35 works. The best of them are here.

The drawings appreciate the Finnish tradition. But the faces of the maid are drawn in the modern Japanese style.

And the style suits her.

Voiko Suomi-neito olla tällainenkin? Japanilaiset piirsivät suomalaisuuden symbolin uusiksi. Lopputulos on joukko hyvin japanilaisia ja hauskoja, mutta Suomi-neidon piirteitä kunnioittavia kuvia.

Linkki palkittuihin töihin on tässä ja tekstin lopussa. Ne kannattaa silmäillä: ovat kovin ilahduttavia.

Suomen Tokion suurlähetystö järjesti japanilaisille aiheesta kilpailun, jossa he saivat toteuttaa itseään mielensä mukaan.

”Sinisilmäinen, vaalea Suomi-neito on yksi Suomen kansallissymboleista, mutta tämän klassisen kaunottaren kuvaa ei ole hetkeen päivitetty”, suurlähetystö mainitsee tiedotteessaan.

Nyt on.

Kilpailu sai alkunsa japanilaisten omasta kiinnostuksesta. Lähetystö julkaisi 10. helmikuuta Twitterissä japaninkielisen tekstin, jossa se pohti nykyaikaisen Suomi-nneidon olemusta.

Japanilaiset innostuivat twiitin luettuaan oma-aloitteisesti piirtelemään Suomen maantiedettä mukailevia naisia. Kun lähetystössä huomattiin tämä, kipailu järjestettiin oikopäätä.

Nyt voittajat on julistettu. Pääpalkinnon sai piirustus, jossa neito on pukeutunut hyvin kansallishenkisesti. Hänen palmikkonsa ovat Suomi-neidolle tyypillisesti elovenanvaaleat, mutta iloiset kasvonpiirteet japanilaisen modernin tyylin mukaiset.

Sama tyyli näkyy jokaisessa palkitussa työssä. Niissä kaikissa on otettu hyvin tarkasti huomioon Suomen valtion rajat. Piirrosjälki on huoliteltua.

Erikoisin on kolmanneksi sijoittunut teos, jossa Suomi-neito on tyystin toisin päin kuin on totuttu. Hän makaa vatsallaan. Oikea jalka on Enontekiöllä Käsivartena tunnetussa ulokkeessa ja vasen Inarin-Utsjoen alueella.

Hymyilevä neito on vatsallaan käsivarsiinsa nojaten. Oikea etusormi muodostaa hangonniemen, ja vasen on turun päällä. Nenä on Jyväskylän sseutuvilla, vasen silmä hieman Kuopiosta lounaaseen ja oikea Seinäjoelta länteen päin. Ainakin nopean silmämääräisen arvion perusteella.

Elovenatukka hulmahtaa Joensuun, Nurmeksen ja Lieksan seutuvilla muodostaen itärajan mutkan Venäjälle päin. Yleensä sitä on totuttu pitämään lanteen alueena.

Näet palkitut työt myös tästä linkistä.

Opiskelija Antti Lehtonen ei jäänyt tumput suorana töllistelemään, kun hänen espanjalainen  tyttöystävänsä Lois etsii sinnikkäästi töitä Helsingistä. Hän loi Facebookiin tapahtuman, jossa pari avoimesti ilmoittaa kauniimman osapuolensa työtarpeesta.

”Lois täyttää kesällä 25 vuotta ja valmistuu kohta Santiago de Compostelan yliopistosta historia pääaineenaan. Työkokemusta on kolmen kesän ajalta ravintola-alalta, baarista ja kahvilasta. Työpaikan pitäisi löytyä PK-seudulta julkisten kulkuyhteyksien päästä”, esittelytekstissä kerrotaan.

”Lois ei puhu vielä kaksista suomea, mutta kesään on aikaa. Äidinkieli on espanja, ja englanti on lähes yhtä vuolasta. Lisäksi kommunikointi käy galiciaksi, ranskaksi tai puolaksi.”

Loisia tituleeraan tässä etunimellä, sillä hänen sukunimeään ei ilmoituksessa ole. Antin tuntien uskallan arvella, ettei kyse ole asenteellisuudesta, vaan siitä, että ”Lois tarvitsee töitä” -otsikossa on muheva rytmi. Minkä Antti vanhana otsikonhiojana tietää.

Nuoripari tapasi toisensa viime vuonna Antin reissatessa pitkin Eurooppaa. Kaukosuhde on nyt molempien valmistuessa opinnoistaan vakiintumassa samalle paikkakunnalle tai ainakin samaan maahan.

Lois on kirjoittanut jo tsiljoonakunta työhakemusta, joten reippaudesta ei liene puutetta. Sanaa ilmoituksesta saa parin mukaan kovin mielellään levittää eteenpäin.

Italialaiset Romeo ja Julia eivät pääseet naimisiin, kun heidän ylhäiset, riidoissa olevat sukunsa eivät hyväksyneet liittoa.

image

He pääsivät lopulta yhteen, vainaina. (Kuva Marjo Laaksonen)

Lopulta he molemmat surmasivat itsensä, kauhistuttavien väärinkäsitysten jälkeen.

William Shakespeare kirjoitti heidän tarinastaan ehkä maailman tunnetuimman rakkaustragedian. Julia ja Romeo tapasivat tavata sillalla. Se on nykyään romantiikan pyhätön Veronan suosituimpia matkailunähtävyyksiä.

Sulawesin saarella Indonesiassa on Tana Torajan vuoristoinen alue. Rantepaun kaupungin eteläpuolella vesi on kovertanut vuorenseinään aikojen saatossa luolia.

Londa-nimisessä paikassa on kolme tunnettua luolaa. Yksi maan tasalla, yksi kallioseinän puolessa välissä ja yksi huipulla.

Alimmassa luolassa makaa kaksi pääkalloa vieretysten. Nimet eivät ole tiedossa, mutta heidän tarinansa on.

He olivat serkuksia, nuori mies ja nainen. Eivät ylhäistä sukua, sillä heidän jäännöksensä ovat maan tasalla olevassa luolassa.

”Suku ei hyväksynyt heidän liittoaan. He rakastivat toisiaan ja surmasivat itsensä, kun eivät voineet saada toisiaan”, kertoo opas Reni.

”Sounds like Romeo ja Juliet?”

”Yes. The story is quite similar.”

Näytelmän Romeo ja Julia elivät 1500-luvun Italiassa. Tana Torajan Romeo ja Julia puolestaan noin 20 vuotta sitten Kaakkois-Aasiassa.

Kertomus Tana Torajan erikoisesta elämästä on tässä.